Kun Pikkupeto syntyi, Hämis oli veljeänsä kohtaan erittäin hellä ja ihana. Pusutteli ja silitteli. Tahtoi vauvan syliin ja piti niin hyvänä. Mietiskelin mielessäni, että taidetaan elää kuherruskuukautta.
Kun oltiin tultu sairaalasta kotiin Pikkiksen kanssa ja hengailtu kotona pari päivää, Hämis meinasi, että neuvolantäti vois viedä Pikkiksen mukanaan. Joo. Että on se pikkuveli ihan kiva mut joko se lähtis meiltä hei. Selitin sitten, että Pikkis on nyt osa meidän perhettä. Ettei siitä nyt kyllä eroon enää pääse. Hämis kohautti olkiaan. Niin kai sitten. Ei siitä sen suurempaa draamaa syntynyt.
Vähän sellaista hakemista oli alkuun, kai me kaikki selviteltiin uusia roolejamme. Hämis tarkisteli usein, että häntä vielä rakastetaan ja hoki rakastavansa aikalailla kaikkea. Kiukkua ja itkuakin oli paljon, hampaiden kiristystä ja harmia. Pikkistä kohtaan Hämis oli aika hellä kyllä, lähinnä kapinoi meitä vanhempia vastaan.
Yhdessä vaiheessa jo tökki Pikkistä tahallaan paljon, nyt se on helpottanut ja elämä on asettunut jonkinlaisiin uomiinsa. Hämis ilmoittaa usein, että on Pikkistä ikävä ollut ja kysyy, missä Pikkis on, jos veljeä ei näy. Pusuttelut ja halit on kyllä aikalailla jääneet, hyvän huomenen toivotuksen Pikkis kyllä saa. Ja hyvän yön pusun. Se on tärkeä. Pikkis saisi veljeltä myös kääntöpalvelun mutta se on ehdottomasti kielletty. Hämis kun on turhan raju.
Pikkiksen mielestä Hämis on, jo nyt, maailman hienoin, upein ja hauskin persoona. Tykkää isoveikasta ihan kympillä ja ilahtuu suunnattomasti isoveljen näkemisestä. Parhaiten viihtyykin, kun katselee Hämiksen touhuja ja leikkejä.
Veljekset myös juttelee keskenään, Pikkis hölisee omaa kieltään ja Hämis vastaa puheella. Hämis huolehtii tuttia Pikkiksen suuhun ja pöristää Pikkiksen mahaa.
On ollut hienoa katsella, kuinka veljesten suhde on lähtenyt kehittymään. He ovat nyt jo tärkeitä toisilleen. Se on niin ihanaa. Varmasti tulee monet kahinat, tappelut ja tilanteet, niitä on jo nytkin päivittäin mutta on siellä jo se rakkauskin toiseen, omaan sisarukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti